Kaunotar ja Hirviö se on tarina ranskalaista alkuperää kanssa saa inspiraatiota myytti psyykestä ja Cupidosta joka esiintyy klassisessa latinassa Kultainen aasi . Nykyään me kaikki kuitenkin muistamme sen Disneyn vuoden 1991 elokuvasovituksen ansiosta.
Se tuotiin äskettäin takaisin suurelle valkokankaalle Bill Condonin ohjaamana ei-animaatioversiona, jossa on näyttelijöitä, kuten Ewan McGregor, Ian McKellen ja Emma Thompson, Emma Watsonin roolissa Belle ja Dan Stevens pedon roolissa.
Belle: ensimmäinen erilainen pitkällä listalla
90-luvulla oli todellinen kiukku prinsessoja Disney useimmat syntyivät sillä vuosikymmenellä, vaikka jotkut olivat jo veteraaneja, kuten Lumikki tai Tuhkimo. Totuus on, että jos laitamme prinsessat kronologiseen järjestykseen nykypäivään asti, huomaamme heidän suuren kehityksensä.
Varsinkin entinen vastasi kuvaan kotiäiti ihanne: he olivat kauniita nuoria ihmisiä ja nauttivat kotitöistä, heijastaen menneen aikakauden esimerkillistä naista. Heitä kaikkia yhdistää vaikea menneisyys (he olivat menettäneet äitinsä tai isänsä), myrskyinen tilanne ja onnellinen loppu prinssinsa kanssa. Disneyltä kesti kauan tajuta, että heidän oli uudistettava nämä tarinat, joten muutokset tehtiin asteittain.
Belle oli ensimmäinen, joka siirtyi hieman (vain vähän) pois polulta, jonka häntä edeltävät prinsessat olivat merkinneet. kanssaa kauneus saavuttamaton: hänen ominaisuudet olivat samanlaiset kuin tavallisten kuolevaisten. Itse asiassa hänen ruskean hiusvärin valinta on yksi merkittävimmistä, joka yhdessä hänen ruskeiden silmiensä kanssa etääntyy kauneuden kaanonista.
Ruskea on ikuisesti unohdettu hiusmaailmassa, ajattele vain hetki
Belle on kotoisin pienestä ranskalaisesta kylästä, jossa ihmiset eivät juurikaan ole kiinnostuneita lukemisesta jyrkässä ristiriidassa Bellelle ja hänen intohimolleen lukea, minkä jälkeen hänet leimataan oudoksi. Lukeminen antaa hänelle mahdollisuuden paeta elämästään kylässä oppiakseen muista maailmoista jalaajentaa ihänen horisonttinsa. Hän on tyttö, jolla on paljon intohimoa ja tiedonjano.
Kuten voimme nähdä Belle on älykäs tyttö, joka rikkoo tyypillisiä Disney-stereotypioita . Emme kuitenkaan voisi puhua 90-luvun Disney-prinsessasta ilman prinssiä. Jopa Belle on pudonnut rakkauden kynsiin, ja vaikka elokuvan tavoitteena on näyttää sisäisen kauneuden voima, se päätyy silti prinsessaan, jolla on onnellinen loppu prinssinsa rinnalla, josta, vaikka hän oli ennenkin peto, tulee lopulta kaunis mies.
Kaunotar ja Hirviö: uusi lähestymistapa
Ei ole epäilystäkään siitä, että vuoden 1991 elokuvan tarkoitus oli hyvä, ja totuus on, että olemme kaikki (tai melkein kaikki) oppineet viestin, että kauneus on sisäistä. Belle rakastuu petoon hänen sielunsa vuoksi ja jättää fyysisen puolen syrjään, joten meidän on otettava pedon muodonmuutos ulospääsynä hänen todellisesta itsestäänsä heijastuksena hänen todellisuudestaan. sisäistä kauneutta . Ja kauneuden subjektiivisuuden lisäksi vaikuttaa myös ihmisen sisäisyys.
Se on erittäin mielenkiintoista Kaunotar ja Hirviö julkaistiin vuonna 2017, koska se sisältää pieniä yksityiskohtia, jotka tuovat raikkautta vanhaan tarinaan.
Yhtäläisyydet animaatioversion kanssa ovat kiistattomia: näyttelijöiden valinta, kohtaukset ja esineet linnassa; soundtrack auttaa myös viemään meidät takaisin 90-luvun versioon, joka on pysynyt käytännössä identtisenä.
Olemus tämä uusi versio oli lähinnä kunnioitusta edeltäjäänsä kohtaan koska kun klassikosta tehdään uusintaversio, yleisö tuntee edellisen version. Joskus voimme joutua äärimmäiseen remonttiin ja luoda jotain täysin erilaista ja kaukana alkuperäisestä ideasta.
Kaunotar ja Hirviö
Se sisältää äärettömän määrän mustia hahmoja, jotka sekoittuvat valkoisten ihmisten kanssa täysin normaalisti. Joissakin on jopa aksentteja, joita emme yleensä yhdistä värillisiin ihmisiin, kuten Madame Guardaroba, jolla on alkuperäisessä versiossa italialainen aksentti, mikä todistaa, että ihonvärin ei välttämättä tarvitse olla yhteydessä alkuperään. Samoilla linjoilla löydämme äärettömän joukon rotujenvälisiä pareja, kuten edellä mainittu Madame Guardaroba ja hänen miehensä Maestro Cadenza; tai Lumière legendaarinen kynttelikkö ja hänen rakas Duster, myös värillinen.
Uudessa Kaunotar ja Hirviö hahmo LeTont jonka nimi ranskaksi (Le fou) tarkoittaa hullua, on aivan erilainen kuin vuoden 1990 versio . Animaatioversiossa hän oli hahmo, joka ansaitsi nimensä ja oli Gastónin alainen; tässä versiossa ymmärrämme, että tämä omistautuminen Gastónille menee ehkä hieman pidemmälle, eikä se luultavasti ole niin hullua kuin miltä näyttää.
LeTont näyttää olevan rakastunut Gastóniin mutta kun hän löytää todellisen luonteensa, paljastaa itsensä. Erittäin merkittävä kohtaus on kohtaus, jossa Madame Guardaroba pukee edelleen vaatekaapin varjossa kolme nuorta poikaa naisiksi ja kaksi heistä suuttuu. Kolmas näyttää kuitenkin olevan levollinen ja hymyilee kiitollisena. Se on epäsuora vihje, hieman flirttaileva, mutta todella tärkeä. Ei ole sattumaa, että elokuvan lopussa tämä hahmo tanssii LeTontin kanssa ja molemmat ovat onnellisia.
Kaikkien näiden apuvälineiden tavoitteena on normalisoida todellisuudet, joiden pitäisi olla normaaleja jo sinänsä . Sukupuolella, rodulla tai alkuperällä ei ole väliä, mikään näistä asioista ei ole tärkeä, rakkaus ylittää eikä sisällä esteitä tai pakotteita.
Tämä uusi versio Kaunotar ja Hirviö oli välttämätöntä, että nämä suhteet oli sisällytettävä tällaiseen klassikkoon, joka puhuu rakastamisesta ulkonäöstä riippumatta. Se on pieni askel, mutta nykyään se on erittäin merkittävä ja epäilemättä välttämätön. Tällä tiellä jatketaan f Ehkä jonain päivänä ja Disneyn tulevissa versioissa kaunis oleminen ei enää ole prinsessan vaatimus.
Ei ole väärin olla kaunis; mikä on väärin, on velvollisuus olla väärässä
-Susan Sontag-
