Rosenbergin itsetuntoasteikko: Kuinka paljon itsetuntoa minulla on?

Rosenbergin itsetuntoasteikko on yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä. Vaikka edessämme onkin yli viisikymmentä vuotta sitten luotu psykometrinen työkalu, se on silti nykyäänkin yksinkertaista (se koostuu vain 10 arviointilausunnosta). Erityisen mielenkiintoista on sen luotettavuus ja pätevyys.

Kun puhumme itsetunnosta, jokainen tietää enemmän tai vähemmän, miten se määritellään. Kyse on käsityksestämme itsestämme ja tavasta, jolla arvioimme itseämme. Tässä vaiheessa on tärkeää todeta, että tässä ulottuvuudessa on useita selkeitä siveltimen vetojen vivahteita, jotka hahmottelevat psykologista kangasta, joka on täynnä yksittäisiä sävyjä, muotoja ja näkökulmia.

Itsetunto on joukko ajatuksia, joita muotoilemme itsestämme päivittäin, mutta myös käsityksiä siitä, miten muut näkevät meidät. Lisäksi emme voi olla ottamatta huomioon lapsuuden painoa vuorovaikutuksen muodostumisessa vanhempien, ystävien, kumppanien kanssa... Tämä koko on a täysin kaatunut joka sisältää käsitteitä, kuten identiteetti, itsetietoisuus, itsetehokkuus jne.

Syvemmälle tähän käsitteeseen pääsemiseksi on mielenkiintoista tutustua Marylandin yliopiston sosiologian professorin ja tämän alan tutkimuksen pioneerin Morris Rosenbergin lukuisiin töihin. Juuri yhden hänen kirjansa julkaisu Yhteiskunta ja nuorten minäkuva vuonna 1965 se oli tilaisuus esikatsella hänen itsetunto-asteikkoaan. psykometriset työkalut eniten käytetty. Katsotaanpa miksi.

Kukaan ei voi tuntea olonsa mukavaksi ilman itsensä hyväksymistä.

-Mark Twain-

Rosenbergin itsetuntoasteikko

Itsetunto on subjektiivinen psykologinen rakennelma. Tiedämme, että sen ainesosat muotoutuvat jokaisen siitä tekemämme kokemuksen ja arvioinnin kautta, mukaan lukien se, mitä sanomme itsestämme miten kohtelemme toisiamme kuinka paljon arvostamme itseämme ja kuinka arvostamme itseämme lähes kaikilla elämämme osa-alueilla.

On tärkeää korostaa yhtä näkökohtaa: itsetunto on tunneulottuvuus. Emme voi unohtaa, että tämä kompetenssi voi jossain vaiheessa vaihdella varsinkin siitä, miten tulkitsemme ja käsittelemme tiettyjä tapahtumia läpi elämämme. Tämä tarkoittaa, että kukaan ei tule maailmaan vahvalla itsetunnolla ja säilytä sitä elämänsä loppuun asti.

Itsetunto on kuin lihas: jos emme harjoittele sitä, se joskus heikkenee. Harjoittelemalla sitä joka päivä kaikki virtaa, kaikki painaa hieman vähemmän ja tunnemme olomme riittävän vahvoiksi kohdata mitä tahansa . Hyvä lähtökohta tietää, missä tilassa psykologinen lihas on, on käyttää Rosenbergin itsetunto-asteikkoa, joka on tällä hetkellä luotettavin työkalu.

Mikä on tämän testin historia?

Morris Rosenberg kehitti tämän asteikon 5 024 Yhdysvalloissa syntyneeltä nuorelta opiskelijalta saatujen tietojen perusteella. Hänen ideansa oli ymmärtää, kuinka alkuperän sosiaalinen konteksti liittyy itsetunnon käsitteeseen. Hän tiesi, että koulutus, ympäristö ja perhe voivat vaikuttaa tähän psykologiseen rakenteeseen tai vaikuttaa siihen.

Hänen ideansa oli kehittää itsetuntotesti arvioitavaksi nuorten psykologinen tila hänen maansa. Tämä tutkimus kehitettiin vuonna 1960, mikä herätti välittömän kiinnostuksen tiedeyhteisössä . Ennen kaikkea siksi, että vaaka osoitti suurta luotettavuutta ja koska se on edelleen toimiva työkalu vuosien ajan ja eri väestöryhmien keskuudessa ympäri maailmaa.

Rosenbergin itsetunto-asteikon soveltaminen

Yksi tämän psykologisen testin ominaisuuksista, joka ansaitsee eniten huomiota, on soveltamisen yksinkertaisuus. Testi koostuu 10 väitteestä, joissa kussakin on neljä Likert-tyylistä vastausvaihtoehtoa, jotka vaihtelevat ehdottomasti samaa mieltä täysin eri mieltä. Jos nyt kysymme itseltämme, kuinka on mahdollista vahvistaa tämän vain kymmenestä kysymyksestä koostuvan välineen pätevyys, on mielenkiintoista korostaa yksityiskohtaa.

Vuonna 2001 tohtori Richar W. Robbins totesi, että itsetunnon arvioimiseksi riittäisi vain yksi kysymys a kuinka minulla on hyvä itsetunto?. Hän kehitti yhden tuotteen itsetunnon

Mistä Rosenbergin asteikko koostuu ja miten sitä arvioidaan?

Lauseet, jotka muodostavat Rosenbergin itsetunto-asteikon, ovat seuraavat:

Tunnen olevani arvostuksen arvoinen ihminen vähintään yhtä paljon kuin muut.
1. Olen vakuuttunut siitä, että minulla on hyviä ominaisuuksia.
Pystyn tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat ihmiset.
2. Minulla on positiivinen asenne itseeni .
3. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen itseeni.
4. Minusta tuntuu, ettei minulla ole paljoa mistä olla ylpeä.
Yleensä minulla on tapana ajatella, että olen epäonnistunut.
5. Haluaisin pystyä kunnioittamaan itseäni enemmän.
6. Joskus tunnen itseni todella hyödyttömäksi.
7. Joskus ajattelen, etten ole hyvä ihminen.

Jokaiselle kysymykselle on annettava arvio seuraavien vastaustyyppien perusteella:

• A. Hyvin samaa mieltä
• B. Sovittu
• C. Eri mieltä
• D. Täysin eri mieltä

Itsetunnon psykologian testin tulkinta

Kun on aika arvioida jokainen vastaus, nojaamme seuraaviin ohjeisiin:

• Kysymykset 1 - 5, vastaukset A - D lasketaan pistemäärän mukaan, joka vaihtelee välillä 4 - 1.
• Kysymykset 6-10, vastaukset A-D antavat arvosanan 1-4.

Lopullisella pistemäärällä 30-40 pistettä meillä on hyvä itsetunto. Jos loppupisteet vaihtelevat 26 ja 29 pisteen välillä, itsetuntomme taso on keskinkertainen, joten sen eteen kannattaa panostaa. Lopuksi, jos saamme arvosanaksi 25 tai vähemmän, itsetuntomme on alhainen.

Lopuksi totean, että Rosenbergin itsetuntoasteikko on hyödyllinen ja yksinkertainen, erittäin käytännöllinen työkalu sekä potilaiden kliinisen kontekstin että yleisen väestön arvioimiseen. Tämä psykologinen voimavara kannattaa pitää mielessä.